Porkkanan jaloin olomuoto

Porkkana on herkkua, ihan sellaisenaan taikka raasteena mutta mieluiten porkkanapiirakkana. Tämä on sen päivän resepti kun hiukan riepoo, lepuuttaa hermoja jo leipoessa, viimeistään syödessä ja pelastaa jopa pakkasesta käsin. Alunperin tämä on vanhan naapurini kahvipöydästä kaapattu, varmaan aika perinteinen versio porkkanapiirakasta.
Resepti on uunipellilliseen piirakkaa, syö kaikki, puolita resepti tai pakasta osa...


PORKKANAPIIRAKKA
5 kananmunaa
3dl sokeria
1dl fariinisokeria ( valinnaisesti 4dl pelkästään toista sokeria tai mieleisessä suhteessa molempia :) )
200g sulatettua margariinia
5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
2tl soodaa
2tl vaniljasokeria
4tl kanelia
5dl porkkanaraastetta

Runsas kuorrutus, puolita maun mukaan:
300g maustamatonta tuorejuustoa
300g tomusokeria
50g voita sulatettuna
Pinnalle mantelirouhetta jos löytyy tai maistuu :)

Sitten kun joskus...

...saan mieheni innostettua Amerikan ihmeellisen maahan haluan maistaa ihan oikeaa ja aitoa Key lime pie'ta Floridassa, juustokakkua New Yorkissa... Siihen saakka leivon itse ja toivon sen auttavan matkakumppanin pakkaamaan kassinsa. Tämä limepiiraan resepti taisi olla aikoinaan Kotiliedessä ja sen pohjalta sooloilin tämän ihanan raikkaan herkun.

Key lime pie

Täyte
4 keltuaista
4–5 limettiä
1 tölkki (375 g) kondensoitua maitoa
Pohja
75 g (suolatonta)voita
120 g (noin 9 kpl) digestive- tai isoja kaurakeksejä
2 rkl sokeria
Koristeluun
1–2 dl kuohukermaa
tomusokeria

1. Valmista ensin täyte. Pese limetit hyvin ja raasta kuorista vihreää osaa ruokalusikallisen verran. Purista limeteistä mehu. Sitä tarvitaan 1½ dl. Laita keltuaiset ja kuoriraaste esimerkiksi teräskulhoon. Vatkaa pari minuuttia, kunnes saat vaaleaa ja kuohkeaa vaahtoa. Kaada sekaan säilykemaito ja vatkaa tasaiseksi. Lisää limettimehu ja sekoita hyvin. Seos alkaa kiinteytyä. Peitä kelmulla ja nosta jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.
2. Tee sillä välin piirakan pohja. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen ja sulata voi. Murskaa keksit (muruja tulee olla noin 3¼ dl). Sekoita keksimurut, voi ja sokeri haarukalla keskenään.
3. Kaada seos halkaisijaltaan noin 23 cm:n kokoiseen, voideltuun piirakkavuokaan. Painele muruseos tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa uunin keskitasolla 15–20 minuuttia, kunnes se alkaa tuoksua paahteiselta  ja on saanut hiukan väriä.
4. Ota pohja uunista ja kaada sille limettitäyte. Kypsennä piirakkaa vielä 15–20 minuuttia, kunnes täyte on kiinteää, mutta keskusta hytkyy vielä hieman piirakkaa kevyesti ravistettaessa. Anna piirakan jäähtyä huoneenlämmössä. Siirrä jääkaappiin viilenemään vähintään kolmeksi tunniksi tai yön yli.
5. Koristele piirakka vasta ennen tarjoilua. Vatkaa kerma vaahdoksi ja makeuta sokerilla. Pursota kermavaahdosta ruusukkeita piirakan reunoille tai peitä koko pinta kermavaahdolla.
Vinkki! Säilykemaitoa eli maitotiivistettä eli kondensoitua maitoa saat etnisistä kaupoista tai isoista marketeista. Voit korvata sen kermaviilillä ja ranskankermalla. Makeuta sokerilla. Maku ja rakenne eivät ole ihan sama kuin kondensoidulla maidolla tehtynä.

Olen koukussa

Hei, mut on asetettu valvontaan ja virkkuukoukku on takavarikoinnin jälkeen luovutettu lainaan kaverille. Näihin tapahtumiin vaikutti ihan hiukan se, että virkkatin hullun kiilto silmissä ranteeni kipeäksi viikonlopussa...
Kaikki lähti vyörymään virkkareista Martoilla, siellä oli kuteista virkkaus yhtenä ohjelmanumerona. Nyt on sitten valmiina yksi iso ranteen rikkonut kori ja yksi liian pieni ja koiran omima matto... joo suuruudenhulluus olis kivampi piilevänä.

No olenko ollut ihan kahvilla?

Eipä ole päässyt minulle vielä rutiinia muodostumaan tämän bloggailun kanssa! Tuntuu toivottomalta ja hävettääkin lähes... tunnustan samaan hengenvetoon jo unohtaneeni koko blogin ja sen kätköissä roikkuneet luonnostellut tekstinpätkät.
Olkoon tämä katumusharjoitus ja nuhtelu itselle, olishan niitä makeita ja millin verran parempia juttuja tässä iäisyyden aikana ollut. Intopäissäni nyt siis siivoilen tätä vakkaa, kyllä tämä imuroinnin hakkaa ;)

Ihana aamuaurinko!

Miten voikin olla mahdollista, että se sama ihana aamuaurinko, josta niin paljon nautin aiheuttaa myös pahuksen paljon päänvaivaa.
Nyt en puhu siistä pakottavasta tunteesta, joka syntyy kun aurinko paljastaa likaiset ikkunalasit, tai salakavalasti kertyneen pölykerroksen olohuoneen sohvapöydän lasipinnalla. Ei suinkaan. Nyt päänvaivaa aiheuttaa aamuvirkulle tuo tavattoman kirkas aamuaurinko sälekaihtimien välistä. On lähes mahdotonta nukkua, kun valoisuus yllättää ennen herätyskellon vaativaa pirinää.
Jo muutama viikko sitten kiertelin tavaratalojen verho-osastoja, etsien kauniitä pimentäviä verhoja. Silmiini ei sopivia osunut, rullaverhoa kun en suostunut edes pidempien yöunien toivossa mukaani nappaamaan. Anttilan kangasosastolla kuitenkin kuin johdatuksesta oli myynnissä pimennyskangasta useampaa eri sävyä. Sitäpä siis leikkautin nelisen metriä kassiini ja marssin hykerrellen kotiin. En tosin ollut ajatellut millaiset verhot niistä lopulta säveltäisin.
Idea kolahti kuitenkin nettiä surffattuani, halusin testata laskosverhojen tekoa itse. Inspiraatio antoi kuitenkin odottaa vielä itseään, kunnes viimein sunnuntaina sain äidistä tsemppiseuraa ja kävimme toimeen. Käytäntö opetti meille, että vaikka kangas vaikutti helposti ommeltavalta, toisin kävi. Kankaan liukkaus meinasi jo pariin otteeseen saada yliotteen meidän innoltamme. Mutta kaiken sen nuppineuloittamisen ja silittämisen tuloksena saimme aikaiseksi mitä sopivimmat makuuhuoneen verhot. Nyt voin ihan sydämestäni toivottaa aamuauringon tervetulleeksi, minä olen valmis, nyt kun olen saanut kunnon yöunet!

Pelkkää juhlaa!

Huh, mitä juhlintaa! Torstaina appiukko täytti näyttävät 70 vuotta ja juhlat vietettiin hänen kotonaan kahvitellen. Paikalla oli perhe ja lähimmät ystävät, kaikki mahtuivat pikku sovittelun jälkeen istumaan ja aika kului liukkaasti. Leivoin itsekin juhlakalulle satsin viimeaikojen suosikkipikkuleipiä, nimettömiä toistaiseksi. Odotan oivallusta, kenties nimi tässä vielä tulee itsestään :)

Lauantaiksi palasimme takaisin kotiin juhlimaan kummipoikamme veljeä. Pikkumies täytti hurjat 6 vuotta, miten se on mahdollista jäänee epäselväksi - niin pian aika tuntuu kuluvan! Olipas vaan kiva katsella sitä railakasta menoa ja istua jälleen kerran herkuttelemaan. Ja olinhan itsekin leiponut myös aamupäivällä, ihan vaan omaksi hauskuudeksi ja toista ilahduttamaan. Mieheni oli paistovahtina, kun mitäpäs muuta kuin niitä nimettömiä pikkuleipiä jälleen tehtiin. Alanpa ymmärtää tässä yhtälöitä, nämä ovatkin erityisesti mieheni mieleen. Sen enempää selittämättä, taidanpa kutsua näitä Wilhelmiinaisiksi viipaleiksi, muistuttavat sen verran paljon Wilhelmiina-keksejä.

Näin ne valmistuvat ja vielä huippuhelposti;

Wilhelmiinaiset viipaleet

200g margariinia

2 dl sokeria

1 munankeltuainen

2 rkl siirappia

1 rkl vaniljasokeria

4,5 dl vehnäjauhoja

2 tl soodaa

Vatkaa pehmeä margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahtoon keltuainen, siirappi ja yhdistetyt kuivat aineet.Lämmitä uunia 200 asteeseen. Anna taikinan levätä jääkaapissa uunin lämpenemisen ajan. Jaa taikina 6 osaan, tee niistä 3 tankoa kahdelle leivinpaperille. Paista noin 8 minuuttia kauniin ruskeiksi.  Leikkaa tangot heti uunista otettuasi pellillä vinoneliöiksi. Anna jäähtyä ja säilytä rasioissa.

No niin, tästäkö se sitten lähtee?

Naistenpäivän aattona mietin mitenköhän sitä jakaisi tämän reseptin, jota niin kovasti on kyselty. Jospa siis yhdistänkin samantien uteliaisuuteni tähän bloggailuun ja ihan ekana intoni leivontaan...Mikäpä ettei, tästä se sitten lähteköön :)

Suosittelenpa siis testaamaan tämän kakkukummajaisen, suolaisen ja makean ihanuuden, jonka leivoin itsekin ekaa kertaa viime sunnuntaina. Suussasulava suklainen kakku sisältää just sopivasti suolapähkinää.
Harmikseni en muista milloin ja mistä netin syövereistä olen reseptin joskus löytänyt, kiitos kuitenkin hänelle, joka on sen aikanaan tallentanut. Itse kohelsin maitosuklaan sulatuksessa ihan iloisesti, olkaa te siis tarkempana kuin minä!

Snickers-kakku

120 g voita
2 1/2 dl sokeria
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
150 g ranskankermaa

Päälle

2 1/2 dl suolapähkinöitä
1 dl valmista kinuskia/ kondensoitua maitoa keitettynä
200 g maitosuklaata
(1/3 dl kermaa)

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon kananmunat koko ajan sekoittaen. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää ne joukkoon. Lisää lopuksi ranskankerma.
Sekoita massa tasaiseksi ja levitä se 20 cm voideltuun kakkuvuokaan. Leivinpaperi vuoan (irtopohjavuoka) pohjalla helpottaa kakun siirtämistä tarjoilulautaselle.
Paista kakkua 175 asteessa noin 35-40 minuutin ajan. Kakku saa jäädä kosteaksi keskeltä.

Sekoita yhteen kinuski ja suolapähkinät ja levitä seos lämpimän kakun päälle. Suklaakuorrute ilman kermaa on aika kovaa, joten suklaata sulatettaessa voi sekaan lisätä noin 1/3 dl kermaa. Näin suklaa jää hieman pehmeämmäksi.
Levitä suklaa lämpimänä kinuskipähkinöiden päälle. Anna kakun jäähtyä ja jähmettyä.